Rotuesittelyssä portugalinvesikoira

"Portugalinvesikoira, ai mikä? En koskaan ole kuullutkaan moisesta. Onpa se erikoisen näköinen". Niin tutut lauseet portugalinvesikoiran kanssa liikkuvalle ihmiselle.
Portugalinvesikoira eli tutummin portugeesi herättää ihmisissä niin ihastusta kuin inhotusta ja hämmästystäkin. Monet eivät voi käsittää sen erikoista trimmaustyyliä. Portugalinvesikoirahan trimmataan niin, että takapuolen ja kuonon karvat ajellaan lyhyeksi ja hännänpäähän jätetään tupsu. Leikkaustyyli on peräisin rodun menneisyydestä, jolloin koiraa käytettiin apuna kalastuksessa. Se siirteli verkkoja, otti kiinni karkaavia kaloja uimalla ja sukeltamalla, kuljetti viestejä ja tavaraa veneestä toiseen sekä maalta veneisiin myös ruokaa ja juomavettä. Uimisessa sitä auttoivat räpyläjalat ja sukeltamisen mahdollistaa läppä nielussa. Koira oli kalastajille työkaveri, mutta myös erittäin hyvä ja tärkeä ystävä. Kalastajien jalostusvalinnat painottuivat rohkeisiin, töistään parhaiten suoriutuviin ja syvään ihmissuhteeseen kykeneviin koiriin. Tästä syntyneet rodulle ominaiset luonteenpiirteet ovat nykyäänkin arvostettuja ominaisuuksia harraste- ja seurakoirilla. Nykypäivänä portugeesin kanssa ei enää kalasteta, mutta se on tavattoman monipuolinen harraste-, käyttö- ja seurakoira. Se on kuin kotonaan agilityssä, jälki- ja tottelevaisuuskokeissa ja useissa palvelutehtävissä, jopa sorsastuksessa. Se paimentaa lapsia ja vahtii taloa, ja on näyttävä näyttelykoira.
Portugalinvesikoira on erittäin innokas oppimaan uusia asioita, tosin jotkut yksilöt ovat hieman itsepäisiä ja näin ollen hieman vaikeampia tapauksia. "Kiihkeä, itsepäinen, rohkea, riidanhaluinen...", näin sanotaan portugalinvesikoiran luonteesta rotumääritelmässä.
Nykypäivän portugeesien omistajat eivät näe rotua riidanhaluisena. Toki kaikista roduista löytyy yksilöitä, jotka haastavat riitaa, mutta eiväthän kaikki voi tykätä kaikista. Eiväthän kaikki ihmisetkään tule toimeen kaikkien kanssa.
Portugeesi on melko hiljainen koira: useimmat yksilöt eivät juurikaan hauku, mutta leikin tiimellyksessä yltyvät kyllä haukkumaan. Toki erilaisia ääniä löytyy paljon haukkumisesta ilomörinään ja örinään.

Virtuaalisesti
Virtuaalikenneleissä portugalinvesikoira on varsin uusi tulokas. Ensimmäiset portugeesit olivat luultavasti Sumulla Pilvipoudassa ja nyt kasvatteja on jo kahden pentueen verran. Virtuaalisilla vesikoirilla taso on erittäin hyvä. Useimmat pärjää hyvin näyttelyissä ja muissakin lajeissa on tullut menestystä.

Rotumääritelmä

Alkuperämaa: Portugali
FCI:n ryhmä 8, rotunro 37

Käyttötarkoitus

Portugalinvesikoira on poikkeuksellisen kyvykäs ja kestävä uimari ja sukeltaja. Se on kalastajien erottamaton kumppani ja erittäin hyödyllinen, ei ainoastaan kalastettaessa vaan myös vahtiessaan ja puolustaessaan heidän veneitään ja omaisuuttaan. Kalastaessa koira on tarkkaavainen ja jos kala karkaa (koukusta tai verkosta), se hyppää vapaaehtoisesti mereen noutamaan sitä sukeltaen veden alle jos on tarpeen. Se ui myös noutamaan rikkoutuneen verkon tai irronneen ankkuriköyden. Portugalinvesikoiria käytetään myös viestinviejinä veneen ja rannan välillä, jopa pitkillä matkoilla.

Lyhyt historiaosuus

Entisaikoina portugalinvesikoiria esiintyi kaikkialla Portugalin rannikolla. Muuttuneiden kalastusmenetelmien vuoksi sitä on nykyisin lähinnä vain Algarven maakunnassa, jota tulisikin pitää rodun kotipaikkana. Koska portugalinvesikoiria on ollut Portugalin rannikolla jo hyvin kauan voidaan rotua pitää puhtaasti portugalilaisena.< br>
Yleisvaikutelma

Keskikokoinen, lyhytrunkoinen, ääriviivoiltaan hieman kaareva tai lähes suoralinjainen. Tasapainoinen, roteva ja lihaksikas. Jatkuvan uimisen vuoksi lihakset ovat selkeästi havaittavat.

Käyttäytyminen ja luonne

Kiihkeä, itsepäinen, rohkea, riidanhaluinen, pidättyväinen ja rasitusta kestävä. Kova, läpitunkeva ja tarkkaavainen ilme ja verraton näkö- ja hajuaisti. Poikkeuksellisen älykäs ja oppivainen; noudattaa jokaista isäntänsä antamaa käskyä ilmeisellä mielihyvällä.

Pää
Tasapainoinen, suuri ja leveä.

- Kallo-osa: Sivulta katsottuna hieman kuonoa pitempi; takaosastaan kaarevampi kuin edestä. Selvä niskakyhmy. Edestä katsottuna päälaen luut ovat kaarevat ja keskellä on kevyt painauma. Hivenen havaittava otsauurre, joka on pituudeltaan kaksi kolmasosaa kallon pituudesta. Kulmakaaret ovat selvästi havaittavat.
- Otsapenger: Selväpiirteinen ja hieman silmien sisäkulmaa taaempana.
- Kirsu: Suuri. Sieraimet ovat hyvin avoimet ja täysin pigmentoituneet. Kirsu on mustilla, mustavalkoisilla ja valkoisilla koirilla musta, ruskeilla karvapeitteen värinen. Lihanvärinen tai väritön kirsu on hylkäävä virhe.
- Kuono-osa: Kapenee vain hieman kirsua kohti.
- Huulet: Paksut, etenkin etuosastaan. Huulitasku ei ole näkyvä. Limakalvot (kitalaki, kielenalus ja ikenet) ovat mustapilkkuiset tai täysin mustat.
- Leuat, hampaat, purenta: Leuat ovat vahvat. Ei ylä- eikä alapurenta. Hampaat eivät näy suun ollessa kiinni. Kulmahampaat ovat voimakkaat.
- Silmät: Keskikokoiset, etäällä toisistaan, hieman vinoasentoiset, pyöreähköt, eivät ulkonevat eivätkä syvällä sijaitsevat. Väriltään mustat tai ruskeat. Ohuet silmäluomet ovat mustareunaiset. Ei näkyvää sidekalvoa.
- Korvat: Sydämenmuotoiset, ohuet ja selvästi silmälinjan yläpuolelle kiinnittyneet. Lukuunottamatta pientä takaosan kohoamista, korvat ovat kauniisti pään myötäiset. Korvankärkien ei tulisi ulottua kaulalinjan alapuolelle.

Kaula
Suora, lyhyt, kauniisti pyöristynyt, vahvalihaksinen ja ylväästi pystyssä. Kiinnittyy kauniisti lapoihin.

Runko

- Säkä: Leveä, ei selvästi havaittava.
- Selkä: Suora, lyhyt, leveä ja lihaksikas.
- Lanne: Lyhyt ja kauniisti lantioon liittyvä.
- Lantio: Hyvin muodostunut ja vain hieman viisto, sarvennaiset ovat tuskin erottuvat.
- Rintakehä: Tilava ja syvä, ulottuu kyynärpään tasolle. Kylkiluut ovat pitkät ja selvästi kaareutuneet.
- Alalinja ja vatsa: Vatsaviiva kohoaa kaunislinjaisesti.

Häntä
Typistämätön, tyvestä paksu ja kärkeä kohti oheneva; keskikorkealle kiinnittynyt. Sen ei tulisi ulottua kintereen alapuolelle. Kun koira on tarkkaavainen hännän tulisi kaartua renkaaksi, jonka etuosan ei tulisi ulottua lannelinjan etupuolelle. Häntä on suureksi avuksi uidessa ja sukeltaessa.

Raajat

Eturaajat
- Yleisvaikutelma: Etujalat ovat vahvat, suorat ja pystysuorat.
- Lavat: Selvästi viistot ja hyvin voimakaslihaksiset.
- Olkavarret: Vahvat ja keskipitkät.
- Kyynärvarret: Pitkät ja vahvalihaksiset.
- Ranteet: Jykeväluiset ja edestä leveämmät kuin sivuilta.
- Välikämmenet: Pitkät ja vahvat. Hieman viistot välikämmenet ovat hyväksyttävät.
- Käpälät: Pyöreät ja melko litteät. Varpaat eivät ole liian kaareutuneet eivätkä liian pitkät. Varpaiden välinen, niiden kärkeen ulottuva räpylä on pehmeänahkainen ja karvan peittämä. Mustat kynnet ovat toivotuimmat, mutta valkoiset, ruskeat ja juovikkaat ovat sallittuja karvapeitteen värin mukaan. Kynnet eivät kosketa maata. Keskimmäinen päkiä on hyvin paksu, muut ovat normaalit.

Takaraajat
- Yleisvaikutelma: Takaraajat ovat hyvin vahvalihaksiset ja takaa katsottuna pystysuorat.
- Pakarat: Pitkät ja hyvin pyöristyneet.
- Reidet: Vahvat, keskipitkät ja hyvin vahvalihaksiset.
- Polvet: Eivät sisään-, eivätkä uloskääntyneet.
- Sääret: Pitkät, vahvalihaksiset ja rungon keskilinjan suuntaiset. Selvästi viistot. Kaikki jänteet ovat hyvin kehittyneet.
- Kintereet: Vahvat.
- Välijalat: Pitkät; ei kannuksia. Hieman viistot välijalat ovat hyväksyttävät.
- Käpälät: Kaikin tavoin samanlaiset kuin etukäpälät.

Liikkeet
Vapaat liikkeet. Kävely on eloisaa ja lyhytaskelista, ravi keveää ja rytmikästä ja laukka tarmokasta.

Karvapeite
- Karva: Runsasta ja vahvaa. Peittää tasaisesti koko rungon lukuunottamatta kainaloita ja nivuksia, missä se on ohuempaa. Ei aluskarvaa.
Karvapeitettä on kahta laatua:
- Karva on melko pitkää, laineikasta, melko pehmeää ja hieman kiiltävää. Päälaen karva on pystyä ja korvien karvapeite selvästi korvalehteä pitempää.
- Karva on lyhyempää, melko kiillotonta ja muodostaa tiheitä, tiiviitä ja tasapaksuja kiharoita. Päälaen karva on samanlaista kuin muu karvapeite, kun taas korvalehdissä se on joskus laineikasta.

- Väri: Joko yksivärinen tai kaksivärinen. Värit ovat musta, valkoinen ja ruskean eri sävyt; myös musta tai ruskea yhdistyneenä valkoiseen. Valkoinen väri ei tarkoita albinoa, vaan kirsun, suun ja silmäluomien tulee olla mustat. Mustilla, valkoisilla ja mustavalkoisilla yksilöillä iho on selvästi sinertävä. Kun karvapeite kasvaa pitkäksi, koiran takaosa, kuono ja häntä ajellaan. Hännänpään karva jätetään täyteen pituuteen töyhdön muotoon. Tämä leikkaus on rodulle tyypillinen.

Koko ja paino
- Säkäkorkeus: Urokset 50 – 57 cm, ihanne 54 cm ja nartut 43 – 52 cm, ihanne 46 cm
- Paino: Urokset 19 – 25 kg ja nartut 16 – 22 kg

Mitat:

Urokset / Nartut

Virheet
Kaikki poikkeamat edellä mainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen.

Hylkävät virheet
- Pää: hyvin pitkä. Kapea, litteä tai suippo
- Kirsu: kokonaan tai osittain lihanvärinen tai väritön
- Kuono: suppilonmuotoinen tai liian teräväkärkinen
- Leuat: ylä- tai alapurenta
- Silmät: herasilmä, vaaleat, keskenään erilaiset muodoltaan tai kooltaan; liian syvällä sijaitsevat tai ulkonevat
- Korvat: väärin kiinnittyneet, hyvin suuret, hyvin lyhyet tai taittuneet
- Häntä: typistetty, surkastunut tai puuttuva. Raskas, liikkeessä riippuva tai suoraan pystyssä
- Takaraajat: kannukset
- Karvapeite: muu kuin yllämainittu; albinismi
- Koko: annetut mitat ylittävä tai alittava
- Kuurous: joko perinnöllinen tai hankittu

Huom.
Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussiin.

Kirjoittajat Sumu, valokuvaajana ankie